Nala ei ole enää ihan yhtä väsynyt, joten ollaan taas vähän treenattu. Eilen tamppasin nurtsille jäljen. Nala ajaa tosi innoissaan, mutta hieman epätarkasti ja toispuoleisesti, eli namia jää runsaasti kenttään. En sitten tiedä onko tuosta loppujenlopuksi hirveästi haittaa, eli kannattaako alkaa kovin paljon korjaamaan...

Tänään me kokeiltiin ihan uutta juttua. Jätin Nalan istumaan, näytin sille tunnaria ja piilotin sen toiseen huoneeseen. Sitten palasin koiran luo ja pyysin sitä etsimään. Ja sehän lähti ihan innoissaan ja palasi kapulan kanssa ja toi käteen asti. Ihan mahtavaa ja tietty hirveet bileet pystyyn. Toistin muutaman kerran ja hienosti sujui. Tämä oli tosiaan tämmönen kokeilu ja yllätin kuinka hyvin se sujui. Toki Nala on pienestä asti etsinyt nameja ja metsässä ollaan käytetty nenää oman kepin löytämiseen, mutta tämä oli eka kerta kun sovelsin esineeseen. Ja että se vielä tosiaan toikin sen tunnarin niin hienosti, niin ei voi olla kuin iloinen.

Iltalenkillä otettiin pienet tokottelut. Aluksi luoksetulot. Ensimmäisessä tuli hyvällä vauhdilla, mutta teki ihan ihme kaarroksen ja vinoon eteen. Otin heti perään toisen ja nyt tuli kovaa ihan viivasuoraan ja tosi siisisti eteen. Sitten seuraamista mihin me ollaan viime viikkoina eniten keskitytty. Ensin n. 5m pätkä lelu piilossa. Hyvä paikka ja kontakti säilyi hienosti vapautukseen asti. Sitten n. 10m pätkä lelu esillä. Puolivälissä tuli ihme haahuilua, mutta asento löytyi ja sain palkattua. Pitää varmaan jatkaa vielä lyhkäsempiä pätkiä. Loppuun otin Nalan rakastamaa pujottelua ja lennosta vaihdoin seuraamiseen. Tosi täpäkästi etsi paikan ja otti kontaktin, kun liike vaihtui. Palkkasin heti 1-2 askeleen jälkeen.

Muumi-rakas on edelleen vanhemmillani hoidossa. Piti hakea se jo kotiin, mutta nämä juoksut sekotti kuvion. On kyllä jo tosi iso ikävä.